Suvun historiaa

Kirjoissa mainitaan Keuruskosken (myöhemmin Mäntänkosken) rannalla jo vuonna 1572 sijainnut talo, jonka isäntä oli Tuomas Niilonpoika Mäntsä. Suvun nimen kirjoitusasu vuosisatojen aikana muuttunut niin, että se on nykyään Mänttä. Mäntän talo sijaitsi Kuoreveden ja Keurusselän välisellä kannaksella (ks. kartta).

 

Tuomas Niilonpojan jälkeläiset viljelivät suurta sukutilaa, joka jaettiin ensimmäisen kerran Matti Matinpojan ollessa Mäntän isäntänä.. Matti oli ensin Mäntän isäntä vuosina 1753-65 ja sai jaossa Pättiniemen, jonka isäntä hän oli vuosina 1766-91. Matin veli Markku tuli Mäntän isännäksi, ollen isäntänä vuosina 1766-1796. Hänen aikanaan talo jaettiin toisen kerran, jolloin Mäntän isännäksi tuli Juho Markunpoika, isäntänä vuosina 1797-1824. Juhon puoliso oli Kuoreveden kappalaisen tytär Kristiina Salvenius, jonka juuret äidin puolelta johtavat Saksasta peräisin olevaan Prytzin sukuun. Suku aateloitiin Pryssin nimisenä. Juhon veli Abraham sai Kivimäen ollen sen isäntänä vuosina 1797-1869.

 

Juhon pojantytär Fredrika Karoliina Juhontytär Mänttä (1825-1901) meni naimisiin Korpilahdelta kotoisin olevan Matti Sihverinpoika Hinkalon (1818-1888) kanssa, josta tuli vävy ja isäntä Mäntän taloon. Hän jäi Mäntän talon viimeiseksi isännäksi, sillä talo myytiin kauppaneuvos G.A. Serlachiukselle vuonna 1888. Sen jälkeen Mänttä-niminen talo lakkasi olemasta, mutta nimensä se on antanut samalla paikalla nykyään sijaitsevalle kaupungille.