Historiaa* lyhyesti ajalta, jolloin joku Martikaisen perhekunta todennäköisimmin saapui Pohjois Karjalaan:
Pohjois-Karjalassa asui karjalaisia ortodokseja 1600-luvulle saakka. Tilanne muuttui radikaalisti 1617 Stolbovan rauhan seurauksena, kun alue liitettiin Ruotsiin. Alkuperäiset asukkaat pakenivat Venäjälle johtuen Ruotsin harjoittamasta epäoikeudenmukaisesta verotuksesta, katovuosista ja koska heitä yritettiin käännyttää luterilaisiksi. Arvellaan, että käännytystyö kiinnosti pappeja , koska heidän tulonsa riippuivat seurakuntalaisten määrästä ja varallisuudesta. Paikalliset karjalaiset olivat varakkaita; hehän olivat käyneet tuottoisaa kauppaa; ne kuuluisat laukkukauppiaat, joita myös laukkuryssiksi myöhemmin kutsuttiin. Mahdollisesti heiltä kuihtuivat myös taloudelliset mahdollisuudet kauppareittien vaikeutuessa itään. Ruptuurisota 1656-8 oli Venäjän ortodoksimunkkien kiihotustyön tuloksena tehty vastaisku Ruotsin harjoittamalle politiikalle ja muodostui uskonveljien noutoretkeksi Venäjälle. Arvioidaankin, että 2/3 alkuperäisestä väestöstä pakeni 1600 luvulla Venäjän puolelle. Osa paenneista ohjattiin Venäjällä Tverin alueelle ja heidät tunnetaan nykyisin Tverin karjalaisina.
Tämä joku Martikainen perhekuntineen lienee saapunut Pohjois-Karjalaan jatkamaan jonkin tyhjäksi jääneen tilan viljelyä tai uudistilalliseksi joko Stolbovan rauhan jälkeen tai sitten Ruptuurisodan jälkeen. Houkuteltiinhan sinne siirtymään veroeduilla ja oli päätetty, ettei tällä alueella suoriteta sotaväkeenottoja. Nämä edut aiheuttivat jopa jonkinlaisen ryntäyksen Pohjois-Karjalaan ainakin Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Olisi kiinnostavaa saada tietää mistä Martikainen perhekuntineen tuli. Savon suunnasta pohjoista reittiä vai Etelä-Karjalan suunnasta eteläistä reittiä.
* Asiasisältö perustuu yleisiin historialähteisiin; katso esim. alla oleva linkki Lieksan kaupungin sivuille.