Onko tietoa? - Kysymyksiä ja etsintäkuulutuksia

Kysely Perniön seudun sukututkijoille - Uusi!

(13.9.2011)

Tamperelainen sukututkija etsii yhteyttä 1700- ja 1800-lukujen Perniön kylien ja talojen historian tuntijoihin. Kysymys olisi ennen kaikkea seuraavista kylistä: Päärinen, Laukka, Eikkula (Ekkulla), Pettälä, Kantturpyöli (Kanturböle), Pohjankylä ja Nurkkila. Yhteyden voi ottaa sähköpostilla: pekka.lehtonen (at) wlanmail.com.

Rikala- ja Koskenhovi-sukua

(24.1.2011)

Juha Rautanen Espoosta tiedustelee, onko kukaan jäsenistämme tutkinut Rikala-sukua tai Paavo Antero Koskenhovi (Kettunen)-sukua Amerikassa ja Salossa? Mikäli joku tuntee pystyvänsä auttamaan Juha Rautasta tässä asiassa, häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen juha.rautanen[e]welho.com . (Huom. korvaa osoitteessa oleva [e] merkintä @-merkillä.)

Perttelin kirkon kellonsoittajan esipolvia

(17.11.2008)

Perttelin kirkon kellonsoittajan, jyvätorppari Gabriel Gabrielinpoika Ahlbom (s. 28.8.1803, k. 20.6.1885) vihittiin Maijastiina Juhantytär Salkon kanssa 1.3.1827 Perttelissä. Maijastiina oli syntynyt 18.3.1805 ja kuoli 1.10.1857. Gabrielin isä oli rakuuna Gabriel Juhanpoika Blad-Ahlbom (s. 23.3.1764, k. 26.4.1808 Suomen sodan taistelussa) ja äiti Maria Juhantytär Hakola (s. 7.4.1765 Hakola, Salo, k. 24.2.1850 Pertteli). Heidät vihittiin 13.4.1789 Perttelissä.

Gabriel Juhanpoika Blad-Ahlbomin vanhemmat olivat rakuuna Juha Juhanpoika Roos-Blad (s. 18.9.1732 Arkkila, Hähkänä, Pertteli, k. 28.1.1798 Hähkänä, Pertteli) ja Valpuri Juhantytär (s. n. 1730, k. 22.2.1810 Pertteli). Heidät vihittiin 26.8.1759 Perttelissä. Juha Juhanpojan vanhemmat olivat rakuuna Juha Erkinpoika Roos-Blad (s. n. 1704, k. 17.1.1771) ja Anna Pekantytär (s. n. 1702).

Gabriel Gabrielinpojan äidin Maria Juhantytär Hakolan vanhemmat olivat Salon Kärkän kartanon renkivoutina toiminut Juha Ristonpoika (s. n. 1721, k. 17.4.1790 Hakola, Salo) ja Valpuri Yrjöntytär (s. n. 1732, k. 26.1.1808 Jäppilä, Kaivola, Pertteli). Heidät vihittiin 20.10.1754 Salossa.

Olisiko jollakulla lisätietoja esi-isäni kellonsoittaja Gabriel Ahlbomin esipolvista? Onko tietoa Valpuri Juhantyttären, Juha Ristonpojan ja Valpuri Yrjöntyttären esipolvista?

Reijo Savola
Oulu
email: reijo.savola[e]vtt.fi

Suomusjärven Lahnajärven Simolan talo

(27.7.2008)

Tutkiessani äitini Laina Vermilä os. Terho ja isäni Brynolf Vermilä ent. Wallenius sukuhistoriaa olen törmännyt toistuvasti Simolan taloon Suomusjärven Lahnajärvellä. Onko tietoa talon nykyisestä nimestä sijainnista yms.?

Jussi Vermilä
Emeleuksenkuja 7
00750 Helsinki
puh. +358 (0) 500 577 895
email: gds(at)kolumbus.fi

Matilda Serafina Lindholm (1853-1925)

(22.2.2008)

Matilda Serafina Lindholm (1853-1925) syntyi Halikossa Armfeltin kartanon alustalaisten lapsena. Hänen molemmat vanhempansa kuolivat varhain (tauteihin nälkävuosina 1867-1868 ??). Armfeltit ovat perimätiedon mukaan olleet sosiaalisesti hyvin valveutuneita, ja niinpä he mm. pyrkivät kouluttamaan orvoksi jääneitä alustalaistensa lapsia. Näppärästä Matildasta tuli ompelija. Hänen veljensä asui siihen aikaan Turussa (mainitaan sotilaaksi), ja hän houkutteli sisarensa muuttamaan sinne, koska siellä oli paremmat ansaintamahdollisuudet. Veli esitteli hänelle Turkin sodan veteraanin (ja Yrjönristin saaneen) Alfred Emanuel Wansénin (1848-1911), jonka kanssa tämä avioitui.

Vaimoni on heidän jälkeläisensä ja haluaisi nyt tietää esiäidistään enemmän. Pariskunta muutti Helsinkiin, jossa Alfred Emanuel palveli Suomen kaartissa sen lakkaauttamiseen saakka.

Olavi Latikka
olavi.latikka[e]pp.phnet.fi

Kuka on kuvan tuntematon sotilas?

Suomalaisia Venäjän armeijoissa

Venäjän vallan aikana suomalaisia miehiä palveli värvättyinä sotilaina emämaan armeijassa eri vaiheissa. Krimin sodan eli Oolannin sodan aikana v. 1854 - 1867 Suomeen perustettiin yhdeksän ruotuväkipataljoonaa. Venäjän keisarin henkikaartissa oli Suomen tarkk’ampujapataljoona v. 1829 - 1905. Se osallistui Balkanilla Venäjän ja Turkin väliseen sotaan v. 1877 - 1878, mistä kertoo laulu: ”Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa”. Haminassa toimi kadettikoulu vuosina 1819 - 1903.

Suomen oma sotaväki v. 1881-1901

Vuonna 1874 Venäjällä säädettiin laki yleisestä asevelvollisuudesta. Suomen autonomisesta asemasta johtuen Suomea koskeva vastaava laki säädettiin vasta v. 1878 ja se astui voimaan v. 1881. Lain mukaan koko henkilöstön oli oltava Suomen kansalaisia. Asevelvollisuus koski kaikkia suomalaisia miehiä. Kutsunnassa arvottiin, ketkä joutuivat vakinaiseen väkeen ja ketkä suoraan reserviin. Vakinaisessa väessä palvelusaika oli kolme vuotta. Vakinaisen väen vahvuus oli ”enintään 5000 aliupseeria ja miestä”. Reserviin arvotut joutuivat 90 päivää kestävään koulutukseen, joka jakaantui kolmelle vuodelle 45, 30 ja 15 päivän jaksoihin.

Reserviläisten koulutusta varten perustettiin kasarmi- ja harjoitusalueita. Eräs niistä oli Halikon Märynummella. Osa kasarmi-rakennuksista on nykyisinkin käytössä Halikon sairaalan osana.

		Kuvan tietoja Kuvassa (vasemmalla) on kaksi iäkästä Suomen sotaväen veteraania. Vuoden 1930-luvun lopulla todennäköisesti Lukkarinmäessä otettu kuva oli ehdolla Salon Lukkarinmäki -kirjaan, sillä siinä siviilipuvussa esiintyvä veteraani on Frans Anjalin (1864 - 1944), joka toimi vuosikymmeniä Oluttehtaan malturina ja asui tehtaan alueella. Sota-arkiston tietojen mukaan hän on ollut kutsunnassa vuonna 1886, hyväksytty sotapalvelukseen sekä arvonnassa siirretty reserviin. Asepuvussa olevan aliupseerin henkilöllisyyttä yritettiin selvittää, mutta kun siinä ei onnistuttu, kuvaa ei otettu kirjaan. Myöhemmin kuitenkin eräästä albumista löytyi kuva asepukuisesta nuoresta miehestä, joka selvästi oli sama henkilö. Kuvan kääntöpuolella on nimi Vienonen. Salon seudulla on useitakin Vienonen-nimisiä sukuja. Kahden suvun jäseniin on oltu yhteydessä, mutta heillä ei ole tietoa Kaartissa palvelleesta sukulaisesta. Niinpä vedotaan nyt jäsenistöön: jos teillä on tietoa tästä kaartilaisesta, ottakaapa yhteyttä kirjoittajaan, puh. 050 3223 909 tai sähköpostitse os. esa.jyrkkio[e]salo.salonseutu.fi .
Siviilipukuinen veteraani on Frans Anjalin (1864-1944), mutta kuka on sotilaspukuinen kaartilainen, josta tiedetään vain sukunimi Vienonen?		Suurenna klikkaamalla kuvia.	Miesten rinnassa on hopeinen Veteraaniristi. Sen kääntöpuolella on kaiverrus 1881-1936.

Jos sinulla on ...

...kysyttävää lukijoiltamme tai tarvitset apua sukututkimuksessasi, tälle palstalle voit toimittaa ilmoituksesi sähköpostitse osoitteeseen Mikko Laihonen, mil[e]netti.fi tai käyttämällä sivustomme Palautelaatikko-palveluamme.