Perniöläisestä isäntäluettelosta

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 1/2010.

Varsin usein matkailijoiden kanssa Perniön aluetta kierreltäessä törmää huomautukseen ”Onpa teillä täällä kartanoita!” Totta osin, mutta paikkakuntalaisena asiaa syvemmälti miettiessä törmää toiseen huomioon: kartanoiden päärakennuksiin, niiden historiaan ja erityisesti rakentamisvuosiin! Eräässä vaiheessa ovat paikkakunnan ammattimiehet ja muutkin saaneet tehdä kirvesmiehen töitä melkoisesti. Ns. rakennusbuumi kesti muutaman vuosikymmenen 1800-luvulla.

Tätä asiaa lisää pengottaessa Perniön kotiseutuyhdistyksen aktiivi ja sukututkija Jouko Nivalinna ryhtyi laatimaan luetteloa kyliemme maatilojen päärakennusten rakentamisajankohdista jatilojen sen aikaisista isännistä. Vähitellen luettelo laajeni sekä varhaisempaan että myös myöhempään ajankohtaan. Oli syntymässä perniöläinen isäntäluettelo.

Tämä tiedosto on kehittynyt vähitellen ja sen keskeneräistä tiedostoa kävimme esittelemässä viime keväänä myös Salon Seudun Sukututkijoiden kokouksessa. Esitys ja sen jälkeinen vilkas keskustelu antoi selvän viestin siitä, että luettelotyötä kannattaa jatkaa, huolimatta siitä, että nyt jokainen asiasta kiinnostunut voi itsekin tarkastella samoja asioita Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen (SSHY) ansiosta. rippikirjat ovat internetin sivuilla kaikkien tarkasteltavissa.

Ehkä paremman kokonaisnäkemyksen saa tapauskohtaisia poimintoja varten pelkistetystä luettelosta, josta selviää myös, kenen aikana päärakennus on saatu aikaan. Olemme alkaneet täydentää uudelleen luetteloa, joka valmistunee pikkuhiljaa omaksi vihkosekseen. On kuitenkin muistettava, että rippikirja lähteenä antaa vain omanlaisensa kuvan talon isännistä ja myös emännistä. On olemassa lukuisia esimerkkejä siitä, miten luettelo muuttuu, jos haetaan tietoja myös muista lähteistä, esimerkiksi lainhuudatuksista. Mutta sukututkimuksen kannalta henkilöt ja heidän elämänpolkunsa eivät muutu miksikään. Lisäksi kylien ja talojen liittyminen toisiinsa eri tavoin tulee luettelossa ehkä paremmin näkyviin.

Ohessa on esimerkki Alaspään tilasta. Luettelossa on vielä hienosäätämistä. Lisäksi on muistettava, että Perniössä vielä kunnankin aikana oli runsaat sata kylää ja niistä useissa vähintään kaksi kantatilaa! Aikaa tarvitaan kattavan luettelon aikaansaamiseksi. Vuoden vaihtuessa kirjaamistyö jatkuu ja uskomme, että tulevaisuudessa voimme julkaista tilojen isäntäluettelon, joka perustuu rippikirja-aineistoista saatuihin tietoihin – osin täydennettyinä myös lähemmäs nykypäivää.

Alaspää

Tilaa ovat hallinneet mm. seuraavat henkilöt:

• Autiona 1674–1693;
• Henrik Jöransson 1694–;
• Johan Andersson, puoliso Brita Jakosdotter 1729–1749;
• edellisten poika Johan Johansson, puoliso Kaisa Kristersdotter 1749–1782;
• edellisten vävy Johan Johansson, puoliso Kaisa Johansdotter 1782–1801;
• edellisten vävy Nils Nyman ja puoliso Maria Johansdotter 1801–1831;
• edellisten poika Elias Nyman, puoliso Lena Greta Isaksdotter, (toinen puoliso Ulrika Isaksdotter) 1831–1863;
• poika ensimmäisestä aviosta Elias Nyman 1863–1896;
• edellisen leski Emma Elvina Öblom;
• edellisten poika Karl Wilhelm Nyman 1891–1907;
• edellisen leski Anna Erika Kaarlentytär 1907–1925;
• Arvo Kotiranta, puoliso Ellen o.s. Vuorilahti 1925–,
• edellisten vävy Eino Kaijanen, puoliso Ellen Annikki o.s. Kotiranta 1952–;
• edellisten vävy Pauli Sakari Kivelä puoliso Anne Armi o.s. Kaijanen 1980–;
• edellisten poika Kalle Kivelä, puoliso Krista Lehto-Kivelä 2009–.
• Nykyinen tilan päärakennus on rakennettu 1800-luvulla.

Antero Peijonen