Sukututkimus ja sukuhistoria
Wrightien sukua on tutkittu monen eri henkilön toimesta. Laajimmassa sukumme sukupuuversiossa on yli tuhat nimeä ja sen lehvästö yltää 1600-luvulta nykypäivään. Sukupuu ei ole koskaan valmis, vaan siinä jo olevat tiedot voivat muuttua löydettäessä uusia sukututkimustietoja. Eri sukututkijoilla voi myös olla toisistaan eroavia tietoja johtuen eri lähteistä ja erilaisista tulkinnoista. Sukuseura ottaa mielellään vastaan sukutietoja, jotta niillä voidaan laajentaa ja tarvittaessa korjata sukututkijoiden jo kokoamia sukutaulukoita. Sukutietojen lisäksi valokuvat ja kaikenlaiset suvun historiaan liittyvät asiapaperit ja muistitiedot ovat tervetulleita. Korjauksia/lisätietoja otetaan mieluusti vastaan.
* * *
Wright-suvun juurista: Skotlannista Suomeen
Skotlannista Narvaan
Wrightien suku on alkujaan lähtöisin Skotlannista. Suomen Wrightien suvun kantaisä Georg Wright joutui pakenemaan Cromwellin ajan levottomuuksia Dundeesta Skotlannista Viron Narvaan. Viro oli tuolloin (1600-luvulla) Ruotsin vallan alla. Georg toimi ilmeisesti jo Skotlannissa kauppiaana, ja Virossa hän sai pian porvarioikeudet suutarien killan oltermannina ja kuului siis osaltaan Narvan porvaristoon, joka oli vahvasti saksalaisperäinen. Hän myös liittyi perheineen Narvan saksalaisen seurakunnan (St. Johannis) jäseneksi. Georg Wrightistä ja hänen elämänvaiheistaan ei sukuseurallamme ole paljoakaan tietoja, eikä siis toistaiseksi kovin paljon muistakaan Viron Wrighteistä.
Sukuseuran sukututkijat ovat kuitenkin löytäneet jonkin verran lisätietoa Georg Wrightin perheestä Narvan ajoilta mm. Kansallisarkistossa olevista Narvan saksalaisen seurakunnan kirkonkirjoista siltä osin, kun kirjoja on säilynyt. Näiden kirkonkirjojen tiedot joiltakin vuosilta ovat hyvinkin vajavaisia ja useiden vuosien tiedot puuttuvat kokonaan. Lisäksi lisätietoa haettaessa on käytetty lähdetiedoissa mainittua kirjaa Narvan porvareista.
Georg Wrightin nimi löytyy Narvan saksalaisen seurakunnan kirkonkirjoista etunimi saksalaisessa muodossa Jürgen, sukunimi yleensä muodossa Vricht, välillä myös muodossa Wricht tai Wrikt. Myös Jürgen Vrichtin lasten nimissä käytetään tässä artikkelissa muotoa Vricht.
Jürgen/Georg Vricht (Wright) avioitui kahdesti. Ensimmäisen puolison, Anna Dückerin (s. n. 1636, k.11.1.1659 Narva; nimi myös muodossa Düker tai Ducks) kanssa hänet vihittiin 22.10.1656. Tästä avioliitosta näyttäisi olevan yksi lapsi, 7.2.1658 Narvassa syntynyt Johan Wricht.
Jürgenin/Georgin toinen puoliso oli Nyenissä eli Nevanlinnassa (paikalle perustettiin 1700-luvun alussa Pietarin - St. Petersburgin – kaupunki), syntynyt Anna Walding (s. n. 1630, k. 28.12.1694 Narva). Heille syntyi neljä poikaa ja kuusi tytärtä. Anna Walding oli Niklas Waldingin (1645-1696) sisar. Niklas Walding toimi raatimiehenä Nyenissä eli Nevanlinnassa. (Kuva 1.)
Kansallisarkistossa olevissa Narvan saksalaisen seurakunnan syntyneiden luetteloissa ainakin 1600-1700 -luvuilta mainitaan yleensä ainoastaan lapsen isän nimi (saks. Vater), sekä mahdolliset kummit (saks. Paten), ei ollenkaan lapsen äidin nimeä. Kummeja lapsella mainittiin olleen esim. 1-2, mutta osalla mm. Jürgenin/Georgin ja Anna Waldingin lapsista näyttää olleen kummeja jopa 5-6.
Kuva 1. Georg Wrightin lapset.
Ainoastaan 30.1.1685 syntyneestä, Suomeen muuttaneesta Henrik Wrightistä
on löydetty lisätietoja. Muiden lasten osalta lisätietoja saattaisi löytyä Viron arkistoista.
(Klikkaa suuremmaksi)Virosta Suomeen
Yksi Georg Wrightin pojista, vuonna 1685 syntynyt Henrik Wright liittyi jo 15-vuotiaana vapaaehtoisena Narvan varuskuntarykmenttiin ja osallistui Virossa ainakin Suuren Pohjansodan alkuvuosien taisteluihin. Hän toimi sittemmin myös Viipurin ratsuväen majoitusmestarina. Vuonna 1704 venäläisten piirittäessä kaupunkia Henrik Wright jäi muiden puolustajien joukossa vangiksi ja hänet myytiin orjaksi viidestä hopearuplasta. Seuraavana vuonna hänen onnistui paeta, ja seuraavaksi hänet tavataan Suomen armeijan joukoista Viipurissa ja vuonna 1706 Uudenmaan kaksinnuspataljoonan luutnanttina. Kolkonpään taistelussa Henrik jäi jälleen vangiksi, ja oli 10 kuukautta kytkettynä kahleisiin. Toukokuussa vuonna 1710 Henrik monien vaiheiden jälkeen vankeudesta karattuaan päätyi yhdessä kahdeksan muun upseerin kanssa Savonlinnan. Sieltä hän kuitenkin matkusti pian Ruotsiin liittyen siellä oleviin joukkoihin
Henrik Wright yleni kapteeniksi ja palveli ruotsinmaalaisissa osastoissa. Vuonna 1717 hänet tavataan Pohjanmaan rykmentin kirjoista ja 1712 hän oli mukana Pohjois-Saksan Gadebuchsin lähellä käydyssä taistelussa, jossa kreivi Magnus Stenbockin johtamat joukot löylyttivät saksalais-tanskalaisen armeijan. Samana vuonna 1717 Wright palveli majurina kenraali Armfeltin armeijassa, onnettomalla Norjan-retkellä ja oli mukana suomalaisten hirvittävällä paluumatkalla yli tuntureiden.
Sotilasura jatkui Uudenmaan jalkaväen upseerina vuoteen 1732, jolloin hän erosi armeijasta 47 vuoden ikäisenä. Vuonna 1742 Henrik Wright otti sodan puhjetessa jälleen osaa sotatoimiin Viipurin suunnalla ja 1743 Ahvenanmaalla. Hänet mm. nimitettiin Miekkatähdistön ritariksi 1748. Seuraavana vuonna ura jatkui Savon rykmentin everstiluutnanttina ja edelleen Jämtlannin rykmentin everstinä vuoteen 1762, jolloin hän erosi armeijan palveluksesta. Loppuvuotensa Henrik asui Pornaisissa, jonne hänet haudattiin vuonna 1766. Hänen jälkeläisiään asettui kuitenkin mm. Savoon ja siellä etenkin Rantasalmelle, Leppävirralle ja Savonlinnaan ja näiden lähipitäjiin, jossa heidän jälkeläisiään edelleenkin elää.
Henrik Wrightin jälkeläiset
Vuonna 1720 Henrik Wright avioitui Ruotsin Gestriklandista kotoisin olleen Hedesundan kirkkoherran tyttären Sofia Haleniuksen (Halenia) (1689-1781) kanssa. Lapsiksi on kirjattu neljän tyttären lisäksi neljä poikaa: Georg Henrik (1723-1797), Jonas Mauritz (1727-1813), Nils Erik (1734-1779) Johan Petter (1732-1813). Kaikki veljekset, sekä osa heidän jälkeläisistään jatkoivat sotilasuraa.
Veljeksistä vanhin Georg Henrik yleni everstiluutnantiksi ja hänet aateloitiin vuonna 1772. Georg Henrikin adoptoitua nuoremmat veljensä myös nämä aateloitiin samana vuonna. Tästä syystä kaikki veljekset on kirjoitettu samalla numerolla ritarihuoneeseen (nro. 2077, Suomen aateliskalenterissa nro. 149).
Von Wright –suku eli aateliset Wrightit polveutuvat Georg Henrik von Wrightistä ja Jonas Mauritz von Wrightistä.
Aateliton Wright-suku polveutuu Johan Petter von Wrightistä ja Nils Erik von Wrightistä. He olivat molemmat naimattomia. Molemmilla oli kuitenkin useita aviottomia lapsia, jotka eivät yleisen käytännön mukaisesti perineet aatelisarvoa.Kuva 1: Wrightien suvun sukuhaarat
(Klikkaa suuremmaksi)
Wright-suvun tutkimuksessa on ollut epäselvyyksiä mm. Rantasalmen Wrightien kohdalla. Epävarmuutta on ollut mm. siitä siinä, kuka oli majuri Johan Petter von Wrightin ja Agneta Sallisen avioton poika. Mahdollisena poikana pidettiin aiemmissa sukututkimuksissa mainittua sotilas ja torppari Henric Wrightiä (s. 1763).
Ko. avioton lapsi on kuitenkin rippi-, lasten- ja henkikirjojen mukaan vuonna 6.6.1762 syntynyt talollinen Henrik Johan/Johan Henrik Wright. Sekaannusta on aiheuttanut siis sama Henrik-nimi. Kuitenkin ainoastaan talollinen Henrik Johanilla/Johan Henrikillä on löytynyt kirkonkirjoissa toisena nimenä tuo Johan ja syntymävuotena 1762.
Sen sijaan sotilas/torppari Henrik Wrightin vanhempia ei toistaiseksi ole löytynyt. Militaria-tiedostoissa hänestä on toistaiseksi löytynyt yksi merkintä varamieheksi ottamisesta vuonna 1789. Joissakin Rantasalmen rippi- ja lastenkirjoissa hänet kuitenkin mainitaan sotilaana (sold./jäg.) tai reserviläisenä (reservkarl), kuitenkin enimmäkseen torpparina.
Wrightien sukutietoja on lähivuosina aikana täydennetty myös mm. lisäämällä niihin tiedossa olevia sotilas ja torppari Pehr (Petrus) Wrightin (s. 1756) sukuhaaran tietoja. Pehr (Petrus) oli todennäköisesti Johan Petter (von) Wrightin ja Cecilia Rytköttären avioton lapsi.
Sotilas ja torppari Henrik Wrightin (s. 1763) pojan Andersin (Antti Heikinpoika, s. 1798) poikien Andersin, (Antti, 1826-1892), Staffanin, (Tahvo, s. 1821) ja Henrikin (Heikki, s. 1817) jälkeläisiä on verrattain hyvin tiedossa. Viimeksi mainittu Henrik/Heikki Wright (s. 1817) suomensi nimensä Vainioksi 1891. Tämän lisäksi Wright-nimeä on suomennettu eri sukuhaaroissa ainakin Niinikedoksi, Välisaloksi, Ruotimoksi, Vainioiksi, Vajannoksi ja Virkulaksi.
Sukututkijoille hyödyllistä on tietää, että Wright-nimeä löytyy kirkonkirjoista ja eri lähteistä lukuisissa eri kirjoitusmuodoissa, kuten Rihti, Rikti, Richt, Right, Rikt, Frisch, Rick, Vräng ja jopa Streng. Osa näistä nimimuunnoksista liittyy sotilasnimikäytäntöön: sotilasnimen saattoi periä ruodun nimenä tai sen antoi rykmentinkirjuri sisäänkirjoitustilaisuudessa. Sukunimien muutokset johtuivat osin siitä, että suomalaiset nimet olivat yksinkertaisesti hankalia lausuttavia ruotsalaiselle päällystölle. Aikanaan sotilaalle annettu sukunimi esiintyy monen suvun käytössä jälkeläisillä jatkossakin.
Suomen Wright sukuun liittyy 1700-1800-luvuilla avioliittojen kautta mm. Orbinski - ja Ramsay-suvun jäseniä. Orbinski -suku on peräisin Puolasta. Georg Wrightin pojan eversti Henrik Wrightin tytär Elsa Catharina Wright avioitui esikuntakapteeni Albrecht Johan Orbinskin kanssa v. 1751. Heillä oli kahdeksan lasta (ks. sukutaulutiedosto, Georg Wrightin jälkeläisiä, taulu 11). Perhe asui Rantasalmella mm. Hiismäen kylässä (Hiismäki nro 16). Heidän poikansa majuri Carl Johan Orbinski, joka ei mennyt naimisiin, sai lapsia neljän eri naisen kanssa, näistä Repomäen kartanon talousmamselli Anna Helena Svahnin kanssa 5 lasta. Kaksi heidän pojistaan avioitui Wright -sukuun kuuluvien naisten kanssa.
Sekä Carl (Kalle) Orbinskin puoliso Sophia Wright (s. 1798), että Gabriel Johan (Johannes) Orbinskin puoliso Hedvig Wright (s. 1789) olivat majuri Johan Petter von Wrightin pojan Henrik Johan Wrightin (s. 6.6.1762) ja Maria Qvintuksen, (s. 1764) tyttäriä (ks. sukutaulut, Georg Wrightin jälkeläisistä, taulu 21).
Ramsay-sukuun, joka myöskin on alkujaan Skotlannista, Wright-suku liittyy puolestaan Georg Wrightin pojan eversti Henrik Wrightin (s. 1685) ja Sofia Halenian (s. 1690) tyttären Anna Sofia Wrightin kautta (s. 1721). Anna Sofia Wright oli naimisissa everstiluutnantti Alexander Wilhelm Ramsayn kanssa (s. 1680) kanssa. (ks. sukutaulutiedosto Georg Wrightin jälkeläisistä, taulu 8).
Tästä voit ladata Wrightien suvun sukutaulutiedostoja:
* Osa Georg Wrightin jälkeläisistä 1630-luvulta 1900-luvun alkuun (Word-dokumentti)
Lataa pdf-tiedostona
* Osa Henrik Wrightin jälkeläisistä 1760-luvulta 1900-luvun alkuun (Word-dokumentti)
Lataa pdf-tiedostona
Wrightien suvun historiasta kertovia artikkeleita:
* Ruotsi-Suomen ruotujakolaitoksesta ja Wrightien virkataloista (Word-dokumentti)
(Lataa Pdf-tiedostona)
Lähteet:
- mm. Rantasalmen ja Leppävirran kirkonkirjat (mm. syntyneet, vihityt, lastenkirjat, rippikirjat ja haudatut)
- Suomen Sukututkimusseura, HisKi -tietokanta (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi)
- Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys, Digiarkisto (http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm)
- Ahonen Yrjö, Alhomäki Keijo, Orbinski Katriina (toim.): Orbinskin suku. Orbinskin sukuseura 1998
- Carpelan Tor: Ättartavlor för de Riddarhus inskrivna ätterna. 3. p. 1965
- Wirilander Kaarlo: Suomen Armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718 – 1810 – Virkatalonhaltijain luettelot. H:ki 1953
- Erbenbeck Dick-Gerd, Küng Enn: Narvaer Burger- und Einwohnerbuch 1581-1704. 2000
- Narvan saksalaisen seurakunnan kirkonkirjojen kopiot Kansallisarkiston mikrofilmeillä: rulla ES 3231 ja 3232, syntyneet, vihityt ja kuolleet vuosilta 1644-1833
Ko. historia- ja sukutietoja ovat tutkineet ja sukutaulukoiksi koonneet Wright-sukuseuran jäsenet Leena Hentunen (Helsinki) ja Tiina Hakala (Rovaniemi). Lähteinä on käytetty myös Wright -sukuseuran jäseniltä Arvi Wrightiltä ja Jyrki Suomalaiselta saatuja tietoja.
