Toiminta
Sukuseura pitää joka toinen vuosi sukutapaamisen. Se on perinteisesti ollut kaksipäiväinen. Sukukokouksen tarkoitus on kerätä yhteen suvun ja sukuseuran jäseniä ja tarjota tilaisuus tutustua toisiin suvun jäseniin. Tapaamisia on pidetty vuosien varrella esim. Repovedellä, Leppävirralla ja Mäntymotellissa. Sukutapaamisten järjestämiseen tarvitaan puuhaihmisiä, joten kaikki apu on tervetullutta. Tapaamisessa valitaan sukuseuralle hallitus seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Sukuseuraan kaivataan aktiivisia toimihenkilöitä, ja sukuseuran hallituksessa pääset itse osallistumaan toiminnan suunnitteluun aitiopaikalta.
Sukuseuran hallitus pitää kokouksia tarpeen mukaan. Ideoita, kysymyksiä ja ehdotuksia toimintaan liittyen voi esittää hallitukselle, joka käsittelee ne kokouksissaan.
Jäsenistö voi järjestää sukuseuran puitteissa toimintaa, kuten konsertti-, museo-, teatteri- ym. käyntejä, muistolaattahankkeita, sukukirjan kokoamista tms. Toiminta on keskittynyt paljolti eteläiseen Suomeen siitä syystä, että suurin osa jäsenistä asuu siellä. Jäsentoimintaa voidaan järjestää kuitenkin ympäri Suomea jäsenten aktiivisuuden mukaan. Jäsenet voivat anoa hallitukselta rahaa toiminnan välittömiin järjestelykuluihin; kulujen korvaamisesta päätetään tapauskohtaisesti.
Jäsenistön keskuudessa on muutamia aktiivisia sukututkijoita ja lisää kaivataan aina. Sukupuussa on vielä aukkoja, ja näiden aukkopaikkojen paikkaaminen vaatii työtä; sähköisten arkistojen tutkimista, perinteisissä arkistoissa käyntejä, kirkonkirjojen tutkimista ym. On hyvä, jos Wright-sukua tutkivat ovat yhteydessä toisiinsa, jotta turhalta päällekkäiseltä työltä vältytään ja sukututkijat voivat vaihdella ja vertailla jo olemassaolevia tietoja. Suvun sukututkijoiden yhteisponnistuksen tuloksena sukuseura sai vuonna 2007 painatettua tähän mennessä kerätyistä sukutiedoista hienon lehtisen, jossa esitellään sukutauluja 1600-luvulta 1800-luvun loppuun. Tämän lehdykän toinen, korjattu ja täydennetty painos tulee ajankohtaiseksi jossain vaiheessa.
Selkeitä tutkimuskohteita olisivat esimerkiksi nk. Wrightien Rantasalmen sukuhaaran oletetun "kantaisän" Henrik Wrightin (1763-1834) tutkiminen. Henrikin vanhempia ei ole löydetty kirkonkirjoista ja hänen osaltaan tiedot ovat varsin niukat. Miten Henrik siis liittyy Wrightien sukuun? Yksi mahdollisuus on se, että hän on saanut Wright-sukunimen sotilasnimenä mennessään (Ruotsin) armeijaan; tuohon aikaan oli tavallista, että sotilas sai suomenkielisen nimensä tilalle jonkin nimen, joka sopi ruotsalaisten suuhun helpommin. Henrikin tietoja on etsitty sekä verkkotietokannoista (HisKi) että arkistoista. Varsinkin HisKiin täydennetään tietoja jatkuvasti.
Toinen selkeä tutkimuskohde on Viron Georg Wright (1630-1694) ja hänen jälkeläisensä. Georgilla oli 10 lasta, mutta sukuseuralla on tietoa ainoastaan hänen Suomeen muuttaneen poikansa Henrikin (1685-1766) jälkeläisistä. Löytyisikö Wright-sukua siis Virosta lisää? Viron Wrightien tutkimuksessa apua on saksan- ja vironkielen taidosta.
Myös Skotlannin alkujuurissa riittää halukkaille työsarkaa. Työn alkuun pääsisi esimerkiksi tutkimalla netissä olevia sukutietosivustoja ja arkistoja (esim. www.fdca.org.uk on yksi hyvä lähtökohta). Apua voisi saada Skotlannin Wright-klaaneilta, joista ainakin yhdellä on kotisivut. Klaanit osaisivat ehkä neuvoa Georg Wrightin jäljittämisessä. Skottijuurien tutkimisessa englanninkieli on välttämätön.
Sukukirjasen ja/tai sähköisen valokuva-albumin kokoaminen on ollut esillä muutamaan otteeseen. Tähän työhön tarvittaisiin kuitenkin asiaan sitoutuvia henkilöitä, jotka ottaisivat vastuuta jo valmiina olevan materiaalin toimittamisesta julkaisukuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaisi olemassaolevien sukuhistoriatietojen kokoamista yhteen, tekstien editointia, tekstien yhtenäistämistä, päällekkäisyyksien poistamista, tietojen tarkistamista, valmiiden artikkeleiden järjestämistä, kuvamateriaalin hankintaa ja lisäämistä tekstiin, lisätekstin kirjoittamista tai hankintaa, vanhojen valokuvien käsittelyä, lisämateriaalin etsintää (vanhat kartat, kirkonkirjojen skannatut sivut ym.), tekijänoikeustietojen tarkistamista jne. Työ vaatii mieluiten ainakin perustaidot tekstin- ja kuvankäsittelystä ja sähköpostin käyttöä turhien puhelinkulujen välttämiseksi. Sukualbumi-/kirjaprojekteilla ei ole aikatalua, joten yksikin ihminen voi kantaa kortensa kekoon sillä osa-alueella, jonka tuntee ja kokee itselleen läheiseksi. Pulaa on esim. vanhojen käsialojen tutkijoista, kuvien käsittelijöistä ja vastuuhenkilöstä, joka ottaisi asiaa hoitaakseen.
Sukuseuran nettisivujen sukuhistoriaosuus olisi hyvä saada käännettyä englanniksi. Näin tarjoaisimme mahdollisille ulkomaisille sukututkijoille löytämiämme tietoja. Tämä voisi auttaa luomaan yhteyksiä esimerkiksi Skotlantiin tai Viroon, kun joku ulkomainen Wright-sukututkija tai Wright-sukuun liittyvien muiden sukujen tutkija päätyisi googlaamalla sivuillemme.
Sukuseuran jäsenlehti Suwun Jousi ottaa jatkuvasti vastaan juttuja ja kuvia. Jos olet kiinnostuntu lehtityöstä, ota yhteyttä lehden tekijöihin.
Jos olet kiinnostunut jostakin edellä mainitusta toimintamuodosta, ota yhteyttä sukuseuran toimihenkilöihin ja/tai suvun sukututkijoihin. He auttavat sinua eteenpäin!